Blogissamme pureudumme ajankohtaisiin asioihin ja tuomme esille vinkkejä ja ajatuksia matkailun kehittämisen saralla.
Viisi vuotta on kulunut siitä, kun pohdimme FlowHouse Oy:n alkutaipaleita ensimmäisen kymmenen vuoden osalta. Silloin FlowHouse oli löytänyt itsensä matkailumarkkinoinnin asiantuntijana ja tehnyt strategisen valinnan keskittyä juuri matkailutoimialaan.
Olen Hiirosen Heidi ja aloitin työharjoitteluni uutena talossa helmikuun puolessa välissä. Opiskelen tällä hetkellä merkonomiksi Jyväskylän Gradialla suuntautuen taloushallinnon puolelle.
Meillä FlowHousella on jo parisen vuotta ollut käytössä datatyökalu Global Web Index (GWI), jonka avulla saamme verrattavissa olevaa dataa määrittelemistämme kohderyhmistä useista markkinoista Euroopassa. Voimme selvittää kohdeyleisön ostokäyttäytymistä, matkailutottumuksia, kiinnostuksen kohteita, kanavakäyttäytymistä ja digitaalista ostopolkua.
Analytiikan parissa on tapahtunut viime aikoina paljon. Google Analyticsin laillisuus sekä uudistuneet evästeohjeistukset ovat puhuttaneet ja ajaneet yrityksiä tekemään nopeitakin ratkaisuja ja muutoksia.
Avaamme tässä blogikirjoituksessa, mitä hiilijalanjäljen laskentaprosessi vaati Varjolalta ja kuinka se toteutettiin Green Carbonin kanssa.
Miksi pyrkisin hallitsemaan matkailuyritykseni hiilijalanjälkeä? Yhteinen tavoite Koko maailmalla (tai ainakin lähestulkoon koko maailmalla) on yhteinen tavoite pyrkiä pienentämään päästöjä sekä saada nuijittua hiilijalanjälkeä pienemmäksi. Yhteinen tahtotila on Suomessa hyvin vahvasti nähtävissä niin valtiotasolla kuin myös ihmisten arjessa. Sähköautojen, kierrättämisen sekä matkakohteiden vastuullisuudesta välittäminen yleistyy jatkuvasti.
Matkailualalla on ollut paljon puhetta kestävän kehityksen ja vastuullisuuden suhteen niin alueorganisaatioiden kuin matkailuyritysten keskuudessa. Vastuullisuus, kestävä kehitys ja ympäristön huomioon ottaminen ovat näkyneet myös yhtenä prioriteettina hankerahoitusten jakamisen perusteissa, esimerkiksi Business Finlandin RRF-rahoitus.
Muodostettuamme yhteisen ymmärryksen matkailukohteen nykytilasta, keskitymme hahmottamaan, mihin tulevaisuuden kilpailuun ja toimintaympäristöön valmistamme alueen matkailua. Mikä on kriisin jälkeinen matkailun uusi normaali sekä millaisiin toimintaympäristön muutoksiin strategian valinnoilla meidän tulee vastata?
Olemme työstäneet viime aikoina lukuisia alueellisia matkailun tiekarttoja ja strategioita, jotka yhä useammin linkittyvät koko alueen kehittämiseen, ei ainoastaan matkailutoimialan kasvun mahdollistamiseen. Matkailun kehittäminen on monesti alueellisen elinvoimaisuuden edellytys.