21.6.2022

Mitä hiilijalanjäljen laskenta matkailuyrityksessä vaatii?

Avaamme tässä blogikirjoituksessa, mitä hiilijalanjäljen laskentaprosessi vaati Varjolalta ja kuinka se toteutettiin Green Carbonin kanssa.

Kuten sarjan ensimmäisessä blogipostauksessa kerroimme, Laukaassa sijaitseva pitkäaikainen asiakkaamme Varjola halusi selvittää liiketoimintansa ilmastovaikutuksen ja tehokkaimmat toimenpiteet sen pienentämiseksi. Päästöjen hallinnan kohteena tulee olla laskenta ja vähennystoimenpiteet ja sen jälkeen vasta mahdollinen kompensaatio päästöistä, joita ei saada leikattua pois. Varjola Resort on majoitus- ja luontoelämyksiin keskittyviä palveluita tarjoava kokonaisuus, joka on tullut tunnetuksi koskiseikkailuistaan ja on esimerkiksi erittäin suosittu pyöräily-, melonta- ja kalastuskohde monelle Keski-Suomessa asuvalle. Jyväskyläläinen yritysten ja organisaatioiden päästöjen hallintaan ja hiilensidontamenetelmien kehitykseen erikoistunut yritys Green Carbon lupasi auttaa tehtävässä, ja näin pääsimme FlowHousena mukaan näkemään sivusta kuinka prosessi toimii.

Hiilijalanjäljen laskentaprosessin käynnistäminen

Kävimme aloituspalaverin yhdessä Green Carbonin ja Varjolan kanssa, jossa Green Carbonin Myynti- ja asiakaspäällikkö Saija Ahonen kertoi miten hiilijalanjäljen laskenta tullaan toteuttamaan. Itse prosessi on matkailuyritykselle varsin yksinkertainen. Green Carbon kysyy tietyt taustakysymykset liittyen yrityksen toimintaan, jonka jälkeen he pystyvät toimittamaan pohjan, jossa on kaikki tarvittavat kohdat valmiina täytettäväksi. Tämän jälkeen Green Carbonin asiantuntija tekee laskelman yrityksen vuotuisesta hiilijalanjäljestä, laatii päästölaskennan tuloksista raportin, jossa on eriteltynä toiminnan eri päästölähteet sekä millä tavoin päästöjä voidaan pienentää ja kompensoida esimerkiksi täysin kotimaisien todennettujen hiilinielujen avulla. Tämän jälkeen käydään tulokset läpi yhdessä ja keskustellaan erilaisista kehitysvaihtoehdoista. Näin ollen prosessi vaatii asiakkaalta yhteistä aikaa käytännössä vain aloitus- ja päätöspalaverien verran.

Työnjako ja laskentaprosessi

Matkailuyrityksen päästöjen laskeminen kattaa monipuolisesti erilaiset yrityksen toiminnassa tapahtuvat vaiheet majoitus- ja palvelutarjonnan osalta, jotka laskennassa otetaan huomioon. Jotta matkailuyrityksen päästölähteiden kokonaisuuden ymmärtäminen olisi helpompaa, on alle havainnollistettu eri päästölähteitä.

Yrityksen päästöt voidaan luokitella kolmeen eri kategoriaan (Scope 1, 2, 3).

Päästökategoriat

Kun olimme yhdessä Saijan ja Varjolan henkilökunnan kanssa käyneet läpi Varjolan päivittäistä toimintaa sekä siihen kuuluvia osa-alueita, pääsi Varjolan henkilökunta tekemään oman osuutensa, eli selvittämään omia päästöihin vaikuttavia kulutusmääriä esim. energian kulutuksen, liikkumisen ja hankintojen osalta.

Varjolan myynti- ja markkinointipäällikkö Riikka Ruunaniemi kommentoi heidän tietojensa laskentaa varten näin:

Green Carbonin toteuttamaan hiilijalanjäljen laskentaan keräsimme lukuja Varjolan useasta eri toimintayksiköstä. Ravintolapalveluiden osalta raaka-aineiden käyttömäärien kerääminen oli aikaa vievää puuhaa, koska raaka-aineet ovat varastokirjanpidossa kirjattuna jokainen omana tuotteenaan. Tämä laskenta oli kuitenkin helppo toteuttaa, koska ravintoloiden on pidettävä hyvin tarkasti kirjaa raaka-aineista ja niiden varastoista, sekä tukkuliikkeiltä saamme tarkkaa tietoa raaka-aineostojen määristä. Majoituspalveluiden osalta keräsimme tietoja siivouksen ja pesulapalveluiden osalta. Ohjelmapalvelutuotantojen laskennassa yrityksen talousraportit toimivat hyvänä apuvälineenä laskentaan, ja saimme sitä kautta kerättyä ohjelmapalvelutoiminnoista lukuja eri aktiviteettiohjelmien myyntimääristä ja yhteistyökumppaneilta ostettujen palvelujen määristä.

Prosessia Riikka kuvailee heidän osaltaan näin:

Hiilijalanjäljen laskenta oli prosessina melko helppo. Siinä tärkeässä roolissa oli Green Carbonin tarjoamat taustalomakkeet, joihin pystyimme keräämään lukuja. Koko laskentaprosessia teimme Varjolan osalta noin viikon ajan, työaikaa laskentaa meni arviolta noin 2 työpäivää. Prosessi kokonaisuudessaan oli tehty hyvin helpoksi meille. Koimme, että hiilijalanjäljen laskentaprosessissa yksi tärkeimmistä asioista oli pysähtyä jo lukujen keräämisvaiheessa tarkastelemaan toimintoja ja raaka-aineiden käyttöä. Jo pelkästään se antaa sysäystä kehitystyölle luontoa säästävien toimintatapojen edistämiseksi.

Kun Riikka ja muu Varjolan henkilökunta olivat saaneet kerättyä vaaditut tiedot, he toimittivat täytetyn lomakkeen Green Carbonille laskentaa varten. Itse laskennan, raportin kirjoittamisen, sekä päästövähennyksiin kohdistuvat ehdotukset laati Sanni Gröndahl, joka toimii Green Carbonilla päästölaskennan asiantuntijana.

Laskennassa kestää yleensä noin kaksi viikkoa, jonka jälkeen tulokset avataan yhdessä asiakkaan kanssa tarkastellen lukuja, miettien yhdessä ratkaisuja päästöjen vähentämiseksi sekä käydään läpi jo mahdollinen suunnitelma päästöjen kompensoimiseksi kokonaan.

Varjolan hiilijalanjäljen laskennassa käytettiin seuraavia päästöjä tuloksen saamiseksi. Varjola toimitti jokaisesta mukaan otetusta päästölähteestä kulutustiedot ja laskennassa nämä tiedot yhdistettiin sopiviin päästökertoimiin. Laskennan lopputulos ilmoitetaan hiilidioksidiekvivalentteina (CO2e), joka huomioi eri kasvihuonekaasujen erilaiset ilmastoa lämmittävät vaikutukset. Yrityksen hiilijalanjälki määritetään yhtä kalenterivuotta kohden ja Varjolan hiilijalanjälki laskettiin vuodelle 2021. Laskennan ulkopuolelle jäivät asiakkaiden kuljetukset, työmatkaliikenne sekä liikematkat, joista ei voida saada olemassa olevilla tiedoilla tarpeeksi varteenotettavaa dataa.

Scopet

Yrityksen hiilijalanjälki

Varjolan tilan hiilijalanjälki oli mukaan otettujen päästölähteiden osalta vuonna 2021 yhteensä 109,8 t CO2e. Lukema vastaa noin 11 suomalaisen keskimääräisiä vuosittaisia päästöjä (vertailutiedot Sitra 2019). Liikevaihtoa kohti mitattuna hiilijalanjälki oli 13,7 t CO2e / 100 000 €. Kasvihuonekaasupäästöjen määrä suhteessa liikevaihtoon kertoo yrityksen hiili-intensiteetistä.

Veden kulutus

Veden päästöt koostuvat sekä talousveden valmistuksesta että jäteveden käsittelyssä syntyvistä päästöistä. Talousveden oletettiin menevän kokonaisuudessaan viemäriin jätevetenä. Talousveden päästökerroin saatiin Ecoinvent 3.4-tietokannasta ja jäteveden päästökerroin puolestaan saatiin Li ym. (2020) selvityksestä.

Jätteet

Jätteiden käsittelystä aiheutuvat päästöt laskettiin Dalhbo ym. (2011) selvityksestä saaduilla päästökertoimilla, jotka ovat ainoat suomalaisesta jätteenkäsittelystä saatavilla olevat lukemat.

Ravintolan raaka-aineet

Varjolan ravintolan raaka-aineet sisälsi käytetyt kasvikset, hedelmät ja marjat, viljat ja aterialisukkeet, kasviproteiinit, lihat ja kananmunat, kalat, maitotuotteet, kasvipohjaiset maitotuotteet, öljyt, mausteet, makeat, valmistuotteet, sekä juomat. Jokainen edellä mainittu ryhmä oli laskennassa vielä jaettu yksityiskohtaisemmin ja näille haettiin päästökertoimet Opiskelija- ja työpaikkaravintoloiden ilmastovaikutukset ja toimenpiteet niiden vähentämiseksi: case Semma Oy -pro gradu -tutkielmasta (Latva-Hakuni 2020). Kotimaisen broilerin päästökerroin saatiin Atrialta.

Hankinnat

Hankinnat käsittävät joogan, ryhmätoiminnot, pesulapalvelun, siivouspalvelun ja muut ostetut ohjelmapalvelut. Hankintojen päästöt laskettiin kustannusperusteisesti Exiobase 3.4 tietokannan päästökertoimilla. Kustannusperusteisessa laskennassa käytetään kulutusperusteisia päästökertoimia, joiden yksikkönä on kg CO2e / €. Kun siis hankinnoista tiedettiin niihin käytetyt euromäärät, niiden ja hankintojen tyyppeihin kohdistetuilla päästökertoimilla pystyttiin laskenta toteuttamaan.

Päästöjen jakautuminen

Ajatuksia tuloksista

Keskusteltuamme tuloksista Varjolan Riikan kanssa, olimme yllättyneitä varsinkin siitä kuinka suuri raaka-aineiden osuus on hiilijalanjäljen kannalta kokonaistoiminnan osalta. Vaikka laskennassa ei voida ottaa huomioon onko ravintolassa tarjottu olut tuotu esimerkiksi lähimmältä panimolta, vai pienpanimolta Iso-Britanniasta, voidaan tuloksista kuitenkin nähdä kuinka paljon ruoka-aineiden valinta voi vaikuttaa oman hiilijalanjäljen rakentumiseen. Toinen iso hiilijalanjälkeä suurentava tekijä öljylämmitys oli yksi viidesosa kokonaispäästöistä, jonka osuutta päästöistä voitaisiin pienentää vaihtoehtoisella lämmitysratkaisulla.

Mitä asioita voitaisiin kehittää Varjolan nykytoiminnassa?

Green Carbonilta saamien tietojen mukaan kannattaisi selvittää voisiko esimerkiksi monipuolisia energiaratkaisuja tarjoava Loimua toimittaa kaukolämpöä Laukaan alueelle, joten kannattaisi selvittää onko Varjolan tila kaukolämpöverkon alueella, jotta öljylämmityksestä voitaisiin luopua lähivuosina. Yleisesti haja-asutusalueetkin voivat olla kaukolämpöverkon piirissä, vaikka näin ei aina olekaan. Loimua tarjoaa myös 100 % uusiutuvilla energialähteillä tuotettua kaukolämpöä, jolloin lämmityksestä ei aiheutuisi laskentaan päästöjä.

Green Carbonilta mainitaan myös, että ravintolassa käytettäviä raaka-aineita valittaessa kannattaa huomioida, että koko ajan enenevissä määrin on saatavilla hiilineutraaleja tuotteita, niiden suosiminen vähentäisi myös Varjolan päästöjä.

Alla kuva, jossa on havainnollistettu joitakin päästövähennyksiin mahdollistavia ehdotuksia esimerkeillä:

Päästövähennysehdotukset

Kompensaatio

Kävimme loppupalaverissa yhteisesti myös läpi Varjolan mahdollisen hiilijalanjäljen täyskompensaation kustannuksia. Vuoden 2021 osalta summa, jonka avulla Varjola pystyisi kompensoimaan oman toimintansa tuottamat päästöt olisivat yhteensä 3050 €. Tämä summa sijoittamalla voitaisiin luoda uusia hiilinieluja kattamaan Varjolan tuottamat päästöt yhden vuoden osalta. Omakohtaisesti ajateltuna summa kuulosti pienemmältä kuin mitä olisin itse ennen prosessia veikannut. Summa on vähemmän kuin yhden työntekijän aiheuttamat keskimääräiset palkkakulut kuukaudessa.

Itse olen huomannut, että kuluttajien yhä yleisempi toive liittyy siihen, kuinka he voisivat vaikuttaa oman matkansa aiheuttamiin päästöihin. Yhtenä tulevaisuuden haasteena tai toisin päin käännettynä mahdollisuutena on, kuinka yritykset pystyvät tuomaan omaan tuote- ja palvelutarjonnan hinnoitteluun mukaan yhdeksi vaihtoehdoksi päästöttömän matkailun vaihtoehdon jo matkaa varatessa? Voivatko esimerkiksi matkakohteen palveluntarjoajat antaa asiakkaalleen mahdollisuuden kompensoida oman matkansa jo sitä maksaessa, kuten useat lentoyhtiöt tekevät tällä hetkellä? Toinen vaihtoehto matkailuyritykselle olisi maksaa kompensaatio jo etukäteen ja lisätä kompensaation osuus suoraan palvelun hintaan tuotteistuksen yhteydessä. Näin matkailuyritys voisi mainita jo huonetta varatessa asiakkaalle esimerkiksi näin: “hinnoittelumme on rakennettu niin, että hiilijalanjälkesi yöpymisen osalta on kokonaan kompensoitu”.

Näin ollen hiilijalanjäljen kompensoinnin pystyisi parhaimmillaan kääntämään yhdeksi kilpailijoista erottavaksi tekijäksi ja positiiviseksi kilpailueduksi. Kävimmekin Varjolan henkilökunnan kanssa lopuksi hyviä keskusteluja tulevaisuudesta ja seuraavaksi he jäävätkin pohtimaan mitä ratkaisuja he pystyisivät toteuttamaan tulevaisuudessa hiilijalanjäljen pienentämiseksi.

Green Carbonin tuottama raportti ja tulokset ovat kokonaisuudessaan huomattavasti laajemmat sekä yksityiskohtaisemmat kuin mitä tässä blogissa esitettyjen kuvien sekä tekstin perusteella on nähtävissä ja luettavissa. Olemme tuoneet vain pintaraapaisun teidän luettavaksenne. Toiveissa onkin, että tämä teksti herättäisi kiinnostuksen jokaiselle teistä tarkastella omaa toimintaa päästöjen osalta ja luoda helppo tie sille, että jokainen matkailuyritys lähtisi teettämään omasta toiminnastaan laskelman.

Lue myös edellinen blogimme matkailuyrityksen hiilijalanjäljen hallinnan hyödyistä!

Varjolan yrityskohtaisten päästöjen laskennassa sekä tässä blogissa käytetyt lähteet:

Dahlbo, H., Myllymaa, T., Manninen, K., Korhonen, M.-R. 2011. HSY:n alueella tuotettujen, käsiteltyjen ja hyödynnettyjen jätelajien khk-päästökertoimet – Laskelmien taustatietoa. Julia 2030 -hanke. Suomen ympäristökeskus. Saatavissa: https://docplayer.fi/31647101-Julia-hanke-hsy-n-alueella-tuotettujen-kasiteltyjen-jahyodynnettyjen-jatelajien-khk-paastokertoimet-laskelmien-taustatietoa.html

Greenhouse Gas Protocol Corporate Accounting and Reporting Standard. 2011. World Resource Institute. Saatavissa: https://ghgprotocol.org/sites/default/files/standards/ghgprotocol-revised.pdf Hiilijalanjälki

Atria Suomi Oy:n broilerituotteille. 2021. Saatavissa: https://www.atria.fi/contentassets/fa155d2ed8214ca48a8f8cb0a540973d/2021-06- metodologiaraportti-broilerin-tuotantoketju.pdf

Ilmastopaneeli, Autokalkulaattori. Saatavissa: https://www.ilmastopaneeli.fi/autokalkulaattori/ Latva-Hakuni, Elli. 2020.

Opiskelija- ja työpaikkaravintoloiden ilmastovaikutukset ja toimenpiteet niiden vähentämiseksi: case Semma Oy. Saatavissa: https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/73602/URN%3aNBN%3afi%3ajyu202101141080.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Li, Y., Xu, Y., Fu, Z., Li, W., Zheng, L. & Li, M. 2020. Assessment of energy use and environmental impacts of wastewater treatment plants in the entire life cycle: A system meta-analysis.

Sitra, Keskivertosuomalaisen hiilijalanjälki. Saatavissa: https://www.sitra.fi/artikkelit/keskivertosuomalaisen-hiilijalanjalki/

Päästökertoimien lähteet

Muita aiheeseen liittyviä blogauksia

Hiilijalanjäljen vähentäminen – mitkä ovat hyödyt matkailuyritykselle?

Miksi pyrkisin hallitsemaan matkailuyritykseni hiilijalanjälkeä? Yhteinen tavoite Koko maailmalla (tai ainakin lähestulkoon koko maailmalla) on yhteinen tavoite pyrkiä pienentämään päästöjä sekä saada nuijittua hiilijalanjälkeä pienemmäksi. Yhteinen tahtotila on Suomessa hyvin vahvasti nähtävissä niin valtiotasolla kuin myös ihmisten arjessa. Sähköautojen, kierrättämisen sekä matkakohteiden vastuullisuudesta välittäminen yleistyy jatkuvasti.

Lue artikkeli

järvimaisema kesällä

Matkailualan hiilijalanjäljillä – Varjola x Green Carbon x FlowHouse

Matkailualalla on ollut paljon puhetta kestävän kehityksen ja vastuullisuuden suhteen niin alueorganisaatioiden kuin matkailuyritysten keskuudessa. Vastuullisuus, kestävä kehitys ja ympäristön huomioon ottaminen ovat näkyneet myös yhtenä prioriteettina hankerahoitusten jakamisen perusteissa, esimerkiksi Business Finlandin RRF-rahoitus.

Lue artikkeli

Talvinen maisema ja henkilö katsomassa horisonttiin

Mitä matkailuyritysten tulisi tietää kohdemarkkinaorganisaatioista

DMO:n rooli ja toimintaperiaatteet DMO = Destination Management Organization, ”kohdemarkkinaorganisaatio”. Keskiössä DMO:n toiminnassa on yleensä matkailun määränpään mainostaminen ja matkailijoiden houkutteleminen alueelle. Suomessa tallaisia voivat olla mm. matkailun alueorganisaatiot tai -järjestöt, jotka edistävät matkailukohteiden tunnettuutta.

Lue artikkeli

Siirry takaisin sivun alkuun