Käytätkö jotakin seurantatyökalua verkkosivustosi liikenteen analysoimiseen? Ehkäpä työkalu on jo asennettuna sivustollesi, mutta sen avaamisesta on vierähtänyt jo tovi, jos toinenkin?
Web-analytiikka on monelle hyvin vieras käsite, ja siksi sen hyödyntäminen voikin tuntua haastavalta ja työläältä, joskus jopa turhalta. Tässä blogissa perehdytään hieman siihen, mitä on web-analytiikka, mihin sitä käytetään ja miksi se on äärimmäisen kannattavaa.
Mitä on web-analytiikka?
Yksinkertaisimmillaan web-analytiikka on verkkosivuston kävijöiden liikkeiden ja toimien seurantaa ja analysointia. Kävijät muodostavat liikenteen, josta saatavaa dataa voidaan arvioida joko määrällisesti tai laadullisesti. Voidaan esimerkiksi tarkastella, kuinka paljon kävijöitä verkkosivustolla on ollut tiettynä ajankohtana – tämä on määrällistä dataa. Jos taas halutaan tarkastella liikenteen laatua, kiinnitetään huomiota esimerkiksi vierailujen kestoon sekä siihen, kuinka monella eri sivulla keskimääräinen kävijä yleensä vierailee.
Joskus kuulee puhuttavan, kuinka ”tuntuu, että ei sitä meidän nettisivua kukaan käytä” tai ”kyllä se sivu varmaan ihan hyvin toimii”. Osuivatpa nämä tunteet ja arvailut oikeaan tai eivät, web-analytiikan avulla saadaan pelkän mututuntuman sijaan faktoja pöytään. Mutta mikäli tämä kauniisti (tai karusti) faktoilla katettu pöytä jätetään pimeään huoneeseen yksin nököttämään, ei siitä varmastikaan hyödy kukaan. Siispä tärkein vaihe on kääriä rohkeasti hihat ja lähteä valjastamaan kaikkea tätä tietoa käyttöön jatkotoimenpiteitä varten.
Mihin web-analytiikkaa käytetään, ja miksi se kannattaa?
Web-analytiikalle voitaisiin luetella pitkä lista erilaisia mahdollisia käyttötarkoituksia, mutta tärkeintä on aina lähteä liikkeelle yrityksen tavoitteista. Loppujen lopuksi kaikki käyttö perustuu tavoitteiden toteutumisen seurantaan. Jos tavoitteita ei ole, on seurantakin aika turhaa. Tavoitteeseen liittyy aina mittari, jolla mitataan tavoitteen toteutumista. Esimerkiksi yksi varmasti yleisemmistä tavoitteista on tietysti myynti, ja ilmeinen mittari tälle tavoitteelle on se, että asiakas ostaa tai varaa jonkin yrityksen tuotteen tai palvelun.
Jokaisen yrityksen tavoitteet ovat kuitenkin aina erilaisia, ja oleellista onkin laatia tarkka suunnitelma siitä, mitä ja miksi halutaan saavuttaa missäkin vaiheessa. Suunnitteluvaiheessa kannattaa ajatella tavoitteita kokonaisuutena, eikä keskittyä pelkästään verkkosivuston lähtökohtiin ja ominaisuuksiin. Joskus käy niin, että sivustolla seurataan kyllä joka ainoaa klikkiä ja muuta toimintoa mitä käyttäjä vain voi suorittaa, mutta mitään varsinaista syytä tai tarkoitusta näille mittareille ei lopulta löydykään.
Kun tavoitteet on mietitty kuntoon ja asetettu osaksi seurantaa, voidaan kertyvää tietoa alkaa tarkastelemaan. Toteutuvatko tavoitteet? Jos eivät, on syytä perehtyä tarkemmin kävijöiden liikkeisiin ja toimintaan sivustolla. Asiakaspolkua tutkimalla voidaan paikantaa ne sivut tai toiminnot, joissa syntyy ongelmia. Yksinkertaisimmillaan voi kyse olla vaikkapa vain siitä, että asiakas ohjataan vahingossa väärälle sivulle, tai että joku sivu on lakannut toimimasta. Mutta joskus syyt voivat olla monimutkaisempia ja vaikeammin havaittavissa. Näitä käydään läpi tarkemmin blogisarjan myöhemmässä osassa.
Web-analytiikka kulkee aina myös käsi kädessä digitaalisen markkinoinnin kanssa: jos mainoksessa on ohjaus yrityksen verkkosivustolle, on erittäin tärkeää, että pelkän mainostyökalun analytiikan lisäksi seurantaa jatketaan myös sivustolla. Tätäkin varten on ensin asetettava tavoite: kun asiakas kiinnostuu mainoksesta ja klikkaa itsensä verkkosivustolle, mitä hänen halutaan tekevän seuraavaksi?
Kun seurataan tiiviisti sekä mainos- että web-analytiikkaa, nähdään, kuinka hyvin toteutettu markkinointi oikeasti toimii. Tällöin päästään siis juurikin sen asian ytimeen, mikä kaikkia eniten kiinnostaa tai epäilyttää: edistävätkö mainokset oikeasti yritykseni liiketoimintaa? Seurannan avulla nähdään asiakkaan kulkema polku aina mainoksen klikkaamisesta mahdolliseen tavoitteen toteutumiseen asti. Mikäli mainonnan tavoitteita jää toteutumatta, voidaan taas analytiikan avulla tarkastella, missä mennään pieleen. Joskus mainoksia vaikkapa klikataan paljon, mutta polku tyssää verkkosivustolle siirtyessä. Tämä on usein selvä merkki siitä, ettei laskeutumissivu ollut sitä, mitä asiakas odotti mainosta klikatessaan. Jos taas huomataan asiakkaiden kyllä viettävän aikaa sivustolla, mutta tavoitteiden (esimerkiksi yhteydenoton) jäävän toteutumatta, ei kävijää todennäköisesti ohjata tarpeeksi hyvin tavoitetta kohti.
Tiiviinä yhteenvetona voidaan siis todeta, että verkkosivuston seurannalla voidaan tehokkaasti sekä todentaa että kehittää yrityksen toimintaa. Tämä vaatii kuitenkin paneutumista tavoitteiden ja mittarien määrittelyyn sekä saadun tiedon analysointiin.
