
Viime vuodet ovat olleet Suomen matkailualalle vauhdikkaita. Koronapandemian jälkeen matkailu elpyi kohtuullisesti, mutta vuoden 2024 rekisteröityjen yöpymisten tilastot kertovat, että kasvu ei jatku loputtomiin. Vuonna 2024 matkailun kasvu pysähtyi ja jopa Lapissa kokonaisyöpymismäärät kääntyivät laskuun.
Kotimaan matkailu tasaantui – voittaja ja häviäjiä
Suomen matkailun suuralueista vain Pääkaupunkiseutu onnistui kasvattamaan rekisteröityjen yöpymisten määrää vuonna 2024. Kotimaan yöpymiset kasvoivat alueella 4 %, kun taas koko maan keskiarvo oli -4,5 %.
Lapin matkailun kasvussa on totuttu näkemään huippulukemia, mutta vuonna 2024 rekisteröidyt yöpymiset laskivat 1,7 % edellisvuodesta. Taustalla on merkittävä -15,4 % pudotus kotimaisissa yöpymisissä. Myös Järvi-Suomi (-5,8 %) ja rannikkoseutu (-3,7 %) kokivat laskua, vaikka alueet ovat edelleen markkinaosuudeltaan kotimaan matkailun suurimpia. Vuonna 2024 kotimaisista rekisteröidyistä yöpymisistä 67 % tapahtui Järvi-Suomessa sekä Rannikolla ja saaristossa. Lapin osuus kotimaan yöpymisistä oli 11 %.
Kansainvälinen matkailu jakaa alueet kahteen ryhmään
Vuonna 2024 kansainvälinen matkailu kasvoi merkittävästi erityisesti Pääkaupunkiseudulla ja Lapissa. Nämä alueet keräsivät yhteensä 76 % kaikista ulkomaisista yöpymisistä, ja molemmilla kansainvälinen matkailu kasvoi noin 14 %. kansainväliset rekisteröityjen yöpymisten määrä laski myös rannikkoseudulla, mutta maltillisemmin, lähes 5 %.
Kansainvälisten yöpymisten osuus jakaa Suomen matkailualueet selvästi kahteen ryhmään:
Kapasiteetin käyttö ja hinnat
Hotellien ja majoitusliikkeiden huoneiden käyttöaste ylitti vuonna 2024 ensimmäistä kertaa koronapandemian jälkeen 50 %. Luku vastaa nyt vuoden 2017 tasoa, eikä alueiden välillä ole juurikaan eroa. Pääkaupunkiseutu 56 %, muut suuralueet hieman alle 50 %.
Huoneiden keskihinnat vaihtelivat eri alueilla merkittävästi:
Matkailualan on nyt sopeuduttava uuteen tilanteeseen, jossa koronatoipumisesta johtunut voimakas kasvu ei ole enää itsestäänselvyys. Kotimaan matkailijoista käydään jatkossa kovaa kilpailua ja kansainvälisen matkailun osalta Suomen kilpailukykyyn on panostettava.
Vuoden 2025 näkymiä haastavat globaalit kriisit, talouden haasteet sekä Suomeen suuntautuvan matkailun tilanne mm. tunnettuuden ja saavuttavuuden osalta. Maaliskuussa tilastoaineisto täydentyy mm. alustatalouden ja Matkailijamittarin luvuilla, ja seuraavassa blogissa tarkastellaan tarkemmin analyysia viime vuodesta ja näkymiä tuleviin vuosiin.
Lähteet: Tilastokeskus, majoitustilasto. Luettavissa täällä: https://visitfinland.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/VisitFinland/